SAK, Akava ja STTK: Työrauhatyöryhmän mietintö on yksipuolinen eikä paranna työrauhaa

16.10.2023

Hallitusohjelman työrauhaa koskevia kirjauksia on valmisteltu pikavauhtia työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Työryhmän toimikausi on päättymässä 15.10. SAK, Akava ja STTK eivät ole tyytyväisiä lainvalmisteluun ja jättävät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.

Valmistelussa olleet hallitusohjelmakirjaukset koskevat poliittisten työtaistelujen ja tukilakkojen rajoittamista sekä lakkosakkojen kiristämistä. Kokonaisuuteen sisältyy henkilökohtaisen seuraamusmaksun määrääminen työntekijälle, jos hän jatkaa tuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.

SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä kyse ei ole ollut tasapainoisesta kolmikantaisesta lainvalmistelusta, joka varmistaa sääntelyn toimivuuden työpaikoilla. Palkansaajapuolen näkemyksiä ei ole juurikaan otettu huomioon mietinnön sisällössä. Työnantajapuolen näkemykset sen sijaan on huomioitu herkällä korvalla ja myös poliittinen ohjaus on ollut vahvaa.

Työtaisteluoikeuden rajoituksia hallitus perustelee pohjoismaisella käytännöllä. Hallitus on poiminut muista pohjoismaista yksittäisiä käytäntöjä, mutta ei tarkastele työmarkkinamalleja kokonaisuutena.

Pohjoismaisella mallilla tarkoitetaan sitä, että työmarkkinaosapuolet ovat sopineet tai niillä on muutoin yhteinen näkemys työmarkkinajärjestelmien perusrakenteista. Valtiovalta tekee yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa ja tukee sopimukseen perustuvaa neuvottelujärjestelmää lainsäädännöllä ja eri instituutioiden yhteistyönä, kuten esimerkiksi työriitojen sovittelujärjestelmän avulla. Näin pyritään kestävään ja pitkäjänteiseen kehitykseen työmarkkinoilla.

Työtaisteluoikeuden rajoittaminen ei taloutta paranna

Työtaisteluoikeuden rajoituksilla ja neuvottelujärjestelmää koskevilla kirjauksilla hallitus puuttuu työmarkkinajärjestelmään tavalla, joka edelleen heikentää edellytyksiä saavuttaa yhteisymmärrys työmarkkinajärjestelmän perusrakenteesta.

Työtaisteluoikeus on keskeinen osa työmarkkinajärjestelmää. Siinä on kyse työntekijöiden viimeisestä keinosta vaikuttaa neuvotteluihin, jos yhteisymmärrystä ei muutoin saavuteta. Työtaisteluoikeuden rajoittaminen esitetyllä tavalla heikentää rajusti joidenkin alojen neuvotteluvoimaa ja sen myötä alan työehtoja.

SAK, Akava ja STTK korostavat, että työtaisteluoikeuden rajoituksilla ei ole edes väitetty olevan julkiseen talouteen tai työllisyyteen liittyviä vaikutuksia. Siksikään lainmuutoksille ei ole osoitettavissa asiallista syytä.

Työrauhan edistäminen ei onnistu vain työtaisteluoikeutta rajoittamalla. Työrauha toteutuu parhaiten edistämällä yritystason yhteistoimintaa, turvaamalla reilut työehdot ja edistämällä neuvottelutasapainoa paikallisesti sovittaessa. Lopulta kyse on luottamuksesta. Hallitusohjelman työlainsäädäntömuutoksilla ei edistetä työrauhan kannalta keskeistä luottamuksen rakentamista.