SAK: Aloitamme astetta kovemmat työtaistelutoimet

31.10.2023

SAK ja sen ammattiliitot ilmoittavat aloittavansa uuden aallon poliittisia työtaistelutoimia 7. marraskuuta alkaen. Niillä vastustetaan Orpon-Purran hallituksen tarpeettomia työelämäheikennyksiä ja epäoikeudenmukaisia sekä suhdannetilanteeseen sopimattomia sosiaaliturvan leikkauksia.

Uuden aallon toimet ovat kestoltaan edellistä pidemmät ja laajuudeltaan kattavammat.

– Toimet olivat aiemmin maltillisia ja siihen oli syynsä. Halusimme antaa hallitukselle mahdollisuuden muuttaa suuntaa ilman laajamittaisia toimia tai vahinkoja kansantaloudelle. Tätä hätähuutoa ei kuultu tai ainakaan sitä ei otettu tosissaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta taustoittaa päätöstä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistuttaa, etteivät hallitusohjelmaan kirjatut leikkaukset ole pitkän harkinnan jälkeen tehtyjä välttämättömyyksiä, vaan arvovalintoja. Ne kohdistuvat vain yhteen ryhmään eli työntekijöihin. Arvot myös sanelevat etenemisjärjestyksen.

– Orpon ja Purran pelikirja on selvä sen suhteen, miksi lakko-oikeutta rajoitetaan kiireellisesti ja ensimmäiseksi. Ensin yritetään hiljentää kritiikki, sitten runnotaan suomalaisia työmarkkinoita romuttavat heikennykset läpi.

SAK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat syyttävät Orpon-Purran hallitusta huonosta työelämän realiteettien tuntemisesta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen huomauttaa hallituksen kirjanneen ohjelmaan, että kokopäivätyö on useimmille työntekijöille ensisijainen työnteon muoto. Suomessa osa-aikatyötä tekee kuitenkin lähes 420 000 palkansaajaa. PAMilaisilla aloilla osa-aikatyötä tekee noin 110 000 työntekijää. Heistä vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekee noin 50 000.

Nyt yrityksille ei tule velvoitteita tarjota kokoaikatyötä, mutta osa-aikatyön tekemisestä rangaistaan työntekijöitä.

– Hallituksen suunnalta on sanottu, että menisivät kokoaikatyöhön, mutta ei sinne noin vain mennä, jos ei ole tarjontaa. Työvuorosuunnittelu voi olla myös niin heikkoa, ettei kokoaikainen työ onnistu.

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen kritisoi hallitusta siitä, että se ei ota huomioon suhdannetta ja eri alojen tilanteita.

– Meille rakentajille on tulossa kova talvi. Alan suhdannesyöksy on sellainen, että odotamme pahimmillaan joka kolmannen jäsenemme olevan vailla työtä, kun ollaan sydäntalvessa. Yksikään näistä työttömistä ei työllisty hallituksen toimilla.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan ensimmäisen sairauspäivän pakattomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että pienipalkkaisilla ei ole varaa jäädä kotiin sairastamaan. Sairaana töissä sinnittelevät asettavat suoraan vaaraan vanhukset kodeissa ja laitoksissa sekä lapset päiväkodeissa ja kouluissa.

– Orpon-Purran hallitus ei totisesti ole keksinyt pyörää uudelleen. Jo Sipilän hallituksen vastaavan hankkeen perusteluissa todettiin, että se kohtelee ihmisiä epätasapuolisesti. Eikö tästä ole opittu mitään?

Vertaaminen Pohjoismaihin ja ylimalkaiset vaikutusarviot närkästyttävät puheenjohtajia.

– Ensimmäisten suunniteltujen heikennysten joukossa on työttömyysturvan omavastuupäivien – siis syyttömien karenssin – pidentäminen viidestä päivästä seitsemään päivään. Ruotsissa karenssipäiviä on kaksi, Tanskassa ei ensimmäistäkään. Ja millä laskuopilla kaksi lisäkarenssipäivää tuottaa tuhannen henkilön työllistymisen, ihmettelee Rakennusliiton Palonen.

Puheenjohtajat luonnehtivat ensi viikolla alkavia päivän lakkoja viimeiseksi varoitukseksi, jolla haetaan oikeudenmukaista linjaa.

– En spekuloi sillä, mitä tämän jälkeen voi tapahtua. Sen ennusteen kuitenkin annan, että nykymenolla olemme ajautumassa laajamittaiseen yhteiskunnalliseen konfliktiin ja ilmapiirin kärjistymiseen. Sen moottorina toimii yksipuolinen, epäreilu ja työntekijän näkökulmasta ylimielinen politiikka, jonka voittajat lasketaan yhden käden sormilla, SAK:n Jarkko Eloranta sanoo.